|
Imatran itäpyörien veljet suorittivat Laatokan ympäriajon
12-15.6 aikana. Matkalle osallistuivat Vesa Alalaakko, Kari Karppi, Ari
”Aki” Puonti, Lappeenranta – Savitaipale alueelta sekä Tarmo Nuutinen ja allekirjoittanut Timo Huikko Imatralta. Menopeleinä maankuulut
Urret sivareilla varustettuina.
12.6
Kokoontuminen oli lähes täsmällisesti Imatran
Rajapatsaan Nesteellä. Akin menopeli ei suostunut lähtemään kotimaata kohti
ennen kuin suoritettiin puolan vaihto. Sitten ei kun rajalle. Rajamuodollisuudet
meni juohevasti ja n.11.30 olimme
Venäjän puolella jossa maan valuutan vaihto kurssiin euro/34 rublaa. Sveton
torilla käynti vielä paikallisen varaosamyyjän pakeilla joka vielä tuli hyvästelemään
lähtijät parkkipaikalle. Tankit vielä täyteen paikallista 76 okt-hunajaa
jonka jälkeen pyörät käyntiin ja suuntana Lahdenpohja reittiä Kamenogorski
– Sairala – Räisälä – Käkisalmi – Hiitola – Kurkijoki -
Lahdenpohja. Matkalla pieniä pysähdyksiä joista pisin oli Käkisalmessa jossa
käynti torilla sekä muistomerkillä Käkisalmen linnan tienristillä. Tiet
Kamenogorskin jälkeen tosi venäläisiä jossa ajonopeus ei tuonut vettä
silmiin, mutta rynkytti niin että huonosti kiinni olevat osat ja mutterit kyllä
putosivat venäjän hiekkaan. Samoin kyydissä olevat tavarat hankautuivat
kuoristaan ulos. Mikäli tiiliskivi olisi ollut kyydissä siitä olisi tullut
matkan aikana pyöreä. Akin pyörä lopetti lataamisen puolen päivän ajon jälkeen
jota päätimme tutkia Lahdenpohjassa. Lahdenpohjaan saavuimme klo 18.30 jossa
majoittuminen paikallisen Zelenaja hotelliin hintaan 150 rbl/henkilö ilman mitään
turhia aamiaisia jotka tosin saa eri tilauksesta viereisestä hotelli Annukasta.
Ajokilometrejä päivän aikana 203 km. Seuraavaksi pyörät paikalliseen
stajankaan jossa generaattorin purku ja viaksi paljastui ilmeisesti tyyppivika
6V:n laitteissa ankkurikäämien tinausten sulaminen. Ei pitäis käyttää
ajovaloja nääs. Ei kun kasaan ja päätös että ajetaan niin pitkään kun
akussa virtaa riittää jos ei saada mistään varaosaa ja sitten vara-akun
vaihto. Seuraavaksi saunominen hintaan 40 rbl/henkilö, sisälsi pyyhkeet.
Saunomisen jälkeen ruoanvalmistus grillitulilla ja sitten maaten.
13.6
Aamulla ajoissa ylös ja aamiainen Annukassa yht.hintaan 300 rbl. Lähtö
08.15 kohti Aunusta reittiä Lahdenpohja-Sortavala-Pitkäranta-Aunus.
Alkumatkasta paikalliset miliisit kiinnostuivat meistä ja tarkastivat ”
Dokumentit ” ,kaikki kunnossa. Vähän matkaa ajettuamme sadevaatteet päälle
kun alkoi heitellä vettä. Sortavalaan saavuimme n klo 09.30 jossa varaosien
ostelua Akin pyörään, ankkuria ei löytynyt mutta nopeusmittari ja pudonneen
bensatankin korkin tilalle löytyi uusi korkki. Ei muuta kuin pyörille ja
eteenpäin tarkoituksena ajaa ruokapaikalle. Sitten löytyikin hyvä paikka
Sortavalan jälkeen Rautalahden korvilta jossa päätimme valmistaa aterian ja päälle
kahvit. Polttopuuta ei tietenkään vähällä löytynyt koska maan kanasalaiset
olivat kaiken jo polttaneet mutta tulet saatiin kuitenkin ja sapuskat napaan.
Ilma suosi jälleen ja matka jatkui. Seuraava pysähdys Laatokan randamil
ennen Pitkärantaa josta hyvä näköala järvelle jossa ei toista rantaa
näkynyt .Kahvit tulemaan ja
nauttimaan matkasta sekä näkymistä .Vesi tosi alhaalla myöskin Laatokassa.
Akin pyörästä vähensimme
hiukan osia ja kas kummaa se toimi paremmin joskin piti hinata käyntiin.
Kello 15.45 matka jatkui kohti
Aunusta jonne saavuimme n klo 17.00 maissa. Kilometrejä päivän aikana 230.
Akin Urre voi huonosti saa nähdä kestääkö koko matkan. Ajettu yhteensä 433 km lähes ilman korjauksia. Aunuksessa majoitus
hotelli Ladogaan hintaan 210 rbl/henk, suihku ylellisyys eri hintaan 40 rbl/kävijä ei aamiaista. Hotelli Olongan
hintatason 30 euroa/henkilö katsoimme matkan tasoon verrattuna liian korkeaksi.
Pyörät paikalliseen stajankaan huikeaan hintaan yhteensä 400 rbl. Stajankassa
kuitin teko lähes puolen tunnin juttu kun siihen piti laskea monet rosentit sekä
ongelmana olleet viisi pyörää joiden kohtalo viimein ratkesi kahden
paikallisen vartijahenkilön voimin siten että laitettiin kuittiin yksi pyörä
viideksi yöksi, onhan se aivan eri juttu kuin viisi pyörää yhdeksi yöksi.
Alueella olleista romu Uraleista Kari sai ostettua varapyörän
kiinnitysmutterin hintaa 50 rbl joka piti kuitenkin pitää myynnin jälkeen
piilossa. Kauppa se on joka kannattaa. Paikallisesta kaupasta vielä hyvät
iltapala ostokset caira-kalapurkit mukaan lukien ja sitten valmistautumaan
seuraavaan päivään. Joukon yhteisestä päätöksestä päätimme ajaa
seuraavana päivänä Äyräpäähän saakka.
14.6
Lähtö Aunuksesta n.klo 09.00 kohti Äyräpäätä
reittiä Aunus-Lotinapelto-Sääsjoki-Volhov-Pähkinälinna-Sepänsuo-Vaskela-Siiranmäki-Äyräpää..
Ilma suosi ja ajonopeus pidettiin
70-75 km/h. Ensimmäinen tauko 100 km:n ajon jälkeen jossa aamukahvit
paikallisessa baarissa. Myyjän kysyessä otanko ison vai pienen kahvin sanoin
että ison, kun se tuli oli iso
kuppi joskin kahvi oli kai pienen kupin määrä. Sääsjoelle saavuimme n klo
12.20. Takana jo 150 kilometriä kuoppaista M18 ja E105 tietä. Pietarin läheisyys
alkoi näkyä jatkuvana liikenteen kasvuna. Sääsjoelta jouduimme ajamaan
kiertotietä paikallisen tietyön takia Volhoviin saakka josta pääsimme
takaisin M18-tielle. Kiertoa muutama kymmenen kilometriä. Pyörissä ei mitään
muita ongelmia kuin välillä Akin pyörän käyntiin hinaus. Muilla hiukan
öljyjen lisäyksiä ja muita tarkistuksia. Välillä suoritimme jopa tyylikkäitä
ajoneuvojen ohituksia. Siiranmäessä kävimme katsomassa entisiä
taistelupaikkoja. Äyräpäähän saavuimme n klo 21.00 ja takana päivän ajoa
Uralin mittarin mukaan 454 kilometriä. Todellisuudessa lienee ollut n 500 km
koska pyöräni mittari pihtaa
hiukan kilometrejä. Alkoi jo tuntua takapuolessa. Alkutoimenpiteenä Äyräpäässä
ruokailu ja teltan pystytys koska päätimme viettää viihtyisän yön sotilasteltassa. Puita saimme paikalliselta sahalta
jonka meille neuvoi jo alueella leiriytyneenä olleet henkilöt. Tulilla
keittelimme sopat ja paistoimme makkarat. Tämän jälkeen kömmimme
kylläisinä nukkumaan. Yöstä tuli kuitenkin painajainen itikoiden kiusatessa
meitä samoin kuin konsti savuttaa itikat teltasta Urren
pakokaasulla meidän muiden yrittäessä nukkua siellä. Tämän jälkeen osa
joukosta siirtyi automaattisesti ulkoilmamajoitukseen. No menihän se yö
jotenkin. Päätimme että tämä oli ehkä viimein yö jonka itäveljet viettävät
teltassa ellei ole pakko.
15.6
Herätys 08.00 niille jotka eivät vielä olleet hereillä ja kuluneen yön
siunailua moneen ääneen. No sitten kahvin keittoon ja leirin purkuun. Ilma
puolipilvinen lämpöä 10-15 astetta. Päivän
ajoreitti Äyräpää-Heinjoki-Portinhoikka-Ihantala josta osa joukosta kääntyi
Viipurin kautta Lpr:aan ja osa jatkoi Svetogorskin kautta Imatralle. Ihantalassa
katselimme siellä olleita taistelupaikkoja ja huilasimme todella huonon tien jälkeen.
Päätimme Ihantalassa että suunnitellaan talven aikana ensikesäksi myöskin
jonkinlainen retki.Varmaankin se tulee olemaan tuohon samaan naapurimaahan koska
siellä jos missä on näkemistä ja ajonautinnon kokemista toisin kuin länsimaisissa
yksitoikkoisilla maanteillä. Kyllä Ural on suunniteltu juuri niihin
olosuhteisiin joissa me nuo neljä päivää vietimme. Hyvillä mielin hyvästelimme
toisemme Ihantalassa ja läksimme ajamaan vielä viimeiset kilometrit kotia
kohti. Svetogorskiin saavuimme n klo 11.00.
Yhteenveto matkasta:
Kokonaiskilometrimäärä pyöräni mittarin mukaan oli 981 kilometriä.
Todellisuus lienee n 100 kilometriä enemmän. Polttoainetta kului omassa pyörässäni
51 litraa ja öljyä pari desilitraa. Joillakin kulutukset olivat suuremmat.
Kaikkien pyörät toimivat matkan hyvin pl Akin latausongelma joka kuitenkin
yhdellä akulla selvisi koko matkan.
Kaikki kulut itselläni koko matkasta (polttoaineet, ruuat, juomat, majoitukset,
pysäköintialuemaksut ) ilman Tax Free ostoksia olivat jokseenkin 50-euroa.Ei pahan
kallis matka. Kolmannen ajopäivän ajosuorite on ehkä hiukan liian pitkä
mutta sen pystyy tekemään. Tulipahan kokeiltua. Kohtuu lienee siinä 250
kilometriä. Matkan varrella saimme monenlaisia katseita jotkut iloisia, jotkut
myrtyneitä sekä eräällä tauolla ollessamme metsän reunassa meitä
tervehtimään tuli jostain metsän kätköistä n. sadan lehmän lauma jotka
omalla tavallaan tervehtivät meitä kastelemalla ja miinoittamalla aluetta.
Timo Huikko |
|